Ajankohtaista

Digitutor-hankkeen kuulumiset Laserhitsauksen teema-aamusta
10.09.2018

Polttopisteessä limiliitokset, kennorakenteet ja tunkeumat – mukana laserhitsauksen teema-aamussa (5.9.2018)

 

Laser

 

Osallistuin mielenkiinnolla HT Laserin, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston 5.9.2018 yhdessä järjestämään tilaisuuteen laserhitsauksen hyödyntämisestä tuotannossa. Aamupäivän aikana paikallaolijat pääsivät kuulemaan mielenkiintoisia näkökulmia laskerhitsauksen hyödyllisyydestä. HT laserin liiketoimintajohtaja Marko Grönfors puhui esimerkiksi siitä, että laserhitsauksessa on mahdollista hitsata toisen materiaalin läpi. Lisäksi Grönfors esitteli näkökulmia, miksi valmistettavan kappaleen rakenne kannattaa muuttaa kennorakenteiseksi. Tällöin raaka-ainetta kuluu vähemmän ja lopputuotteen paino saadaan alhaisemmaksi, mikä helpottaa asentamista.

Vieraat toivotettiin tervetulleiksi

Aamun avasi HT laserin toimitusjohtaja Matti Seppälä, joka kertoi yrityksen panostaneen uuteen teknologiaan jo varhaisessa vaiheessa. HT laser oli valmistanut ensimmäiset laserhitsatut kappaleet asiakkailleen 1990-luvun alussa. Tilaisuutta jatkoi Koneteknologiakeskuksen toimitusjohtaja Erkki Virkki, joka kertoi heidän työelämälähtöisen oppilaitoksen toiminnasta. Keskuksen toiminnassa opiskelijat pääsevät tekemään työharjoitteluita oikeassa konepajaympäristössä. Yrityksille tehdään myös tuote- ja menetelmäkehitystä moderneja tuotantoteknologioita hyödyntäen. Virkki kertoi Konetekonlogiakeskuksen olevan yksi kolmesta toimitahosta Suomessa, joka tuottaa akkerditoituja pituuden mittavälineiden kalibrointipalveluja. Tarvittaessa myös puolueettomia mittauspalveluja.

HT laserin yhteispuheenvuoro

Alkupuheenvuorojen jälkeen kuulimme laserhybridihitsauksesta väitöskirjan tehneen ja laserhitsauksen parissa työskennelleen Anna Fellmanin sekä myyntityössä toimivan Jani Hännisen yhteispuheenvuoron. Anna kertoi laserhitsauksen historiasta ja eri sovellusmenetelmistä, kuten sulattavasta hitsauksesta, avaimenreikähitsauksesta, pulssihitsauksesta ja lisäaineellisesta hitsauksesta. Hyödynnettäessä laserhybridihitsausta, käytetään lasersädettä ja kaarihitsausta yhtäaikaisesti, jolloin voidaan lisätä huomattavasti nopeutta ja syventää hitsin tunkeumia. Laserhitsaus menetelmiä käyttämällä hitsin lämpövyöhyke jää kapeammaksi, kuin pelkässä kaarihitsauksessa. Laserhybridihitsauksen etuna on, ettei materiaalia tarvitse viistää eikä usein myöskään esilämmittää. Mikäli esilämmitystä tarvitaan, se voidaan tehdä samalla laserilla, kuin millä hitsaustyökin suoritetaan. Laser- ja laserhybridihitsauksella saavutetaan tasalaatuisia tuotteita, jotka eivät useimmiten tarvitse loppuhiontaa ja niiden mittatarkkuus on täsmällinen.

Puheenvuoron aikana Fellman ja Hänninen esittelivät eri liitosmuotomahdollisuuksia, kuten t-liitoksia, kulmaliitoksia ja uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoavia limiliitoksia, joita hyödynnetään myös autoteollisuudessa. Lisäksi kuulimme Annan kertomana viipalerakenteesta, jossa yhdistetään laserleikkeitä asettamalla ne pinoon ja hitsaamalla yhteen laserin avulla. Fellmann esitteli meille myös kennolevyjä ja niiden sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi kulkuneuvojen rakenteissa ja erilaisissa koteloinneissa sekä suojauksissa.

Vierailulla Koneteknologiakeskuksen konepajassa

HT laserin yhteispuheenvuoron jälkeen tilaisuus jatkui Koneteknologiakeskuksen Timo Kankalan ja Aki Piiroisen kokemusten kuulemisella. He pitivät laserhitsauksen etuina pientä lämmöntuontia, pieniä muodonmuutoksia sekä prosessin koskemattomuutta, josta ei aiheudu työkalujen kulumista. Lisäksi he kertoivat projekteistaan, esimerkiksi laivojen portaiden osien hitsausurakasta, joissa he olivat tehneet seitsemään laivaan yhteensä 1211 palkkia ja 784 askelmaa.

Pääsimme myös vierailemaan Koneteknologiakeskuksen konepajassa ja tutustuimme siellä toimivan hitsausaseman laserhitsausrobotin toimintaan (Kuva 1). Työaseman suorittamaa työtä saimme seurata tietokoneiden ruuduilta reaaliaikaisesti (kuva 2) ja lopuksi pääsimme näkemään robotin tekemät laserhitsaukset.

Kuvassa Koneteknologiakeskuksen laserhitsausrobotti

Laserhitsausrobotti

 

Vierailijat saivat seurata tietokoneiden ruuduilta laserhitsausrobotin työskentelyä

Vieraat

 

Laserhitsausmenetelmiä, käyttökohteita ja trendejä

Päivän viimeisen puheenvuoron piti laserteknologioista Antti Salminen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän esitteli miten lasersäteessä valo kulkee yhdensuuntaisesti, toisin kuin luonnonvalossa tai keinovalossa, joissa valo jakautuu eri suuntiin. Yhdensuuntaisesti kulkevan valon ansiosta voidaan luoda polttopiste, jota hyödynnetään laserhitsauksessa. Salminen esitteli miten laserin soveltamisen käyttökohteet jakautuvat ja esitti kalvossaan kaksi suurinta hyödyntämisealuetta: materiaalintyöstö (35 %) ja kommunikaatio (33 %).

Lisäksi Antti Salminen kertoi kuulijoille eri laserhitsausmenetelmistä, joista konepajojen käytössä ovat kiekkolaser, kuitulaser ja hiilidioksidilaser sekä tuloaan tekevä diodilaser. Hän puhui myös laserhitsauksen tulevista trendeistä, joita olivat mm. IoT-piirteet sekä säteenlaadun parantaminen. Salmisen mukaan laserleikkaus tulee valtamaan uutta markkinaa stanssattujen tuotteiden valmistuksessa.

Puheenvuorossaan Antti kertoi kuulijoille meneillä olevista hankkeista, kuten hitsauksen digitalisaatio prosessista ja tuotannon digitalisoinnista siten, että osiin merkitään Qr-koodit, jolloin tunnetaan osan historia ja mihin se on hitsattu. Edellä mainittuihin uudistuksiin mekin Digitutor-hankkeessa varaudumme, eli siihen, että tulossa on uusia teknologioita ja työmenetelmiä, joiden hyödyntämisessä työntekijöiden ICT-taitoja tarvitaan. Tarjoamme maksutonta koulutusta, koska tuleviin muutoksiin voi suhtautua myönteisesti ja joustavasti, kun taustalla on riittävästi osaamista.

Kuvat ja teksti: Hankekoordinaattori Alanne Eeva-Leena

Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE
Turun yliopisto
Projektitutkija Eeva-Leena Alanne
+358 (0) 50 3497850
eeva-leena.alanne[at]utu.fi

 


Copyrights 2018 © Koneteknologiakeskus Turku Oy

Nopeuden ja turvallisuuden takaa webStage - Teknologia & Design © online.fi